Aivotaidot kehittyvät ihmissuhteissa

Jokainen vanhempi toivoo lapsensa olevan onnellinen ja menestyvän elämässä. Moni kannustaa lasta hyviin koulusuorituksiin ja kuljettaa harrastuksiin lukuisia kertoja viikossa pysähtymättä pohtimaan, onko suorituskeskeisyys avain onneen.

Nykymaailmassakaan olennaisinta ei liene se, kuka suorittaa korkeimman tutkintoarvosanan, on paras pian pianisti tai jalkapalloilija. Me kasvatamme lapsia tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa on entistä tärkeämpää se, kuinka joustavasti ihminen kykenee toimimaan muuttuvassa ympäristössä ja soveltamaan osaamistaan erilaisissa, usein yllättävissäkin tilanteissa.

Olen työskennellyt pitkään muun muassa lasten ja nuorten neuropsykologina ja Aivotaito-valmentajana. Minulta tiedustellaan usein, miten vanhempi voi tukea lasta matkalla kohti tämän parasta mahdollista elämää.

KESKITY LAPSEEN

Vanhemman tärkein tehtävä on keskittyä siihen, millä on kaikista eniten merkitystä – lapseen itseensä. Kun vanhempi tukee lapsen kehitystä tasapainoiseksi yksilöksi, ollaan jo pitkällä kasvattamassa lasta, joka tuntee itsensä ja kykenee ponnistelemaan myös kohdatessaan vaikeuksia. Vanhempi pystyy tukemaan lasta kasvamaan yksilöksi, joka uskaltaa olla oma itsensä ja osaa huomioida toiset. Yksilöksi, joka keksii luovia ratkaisuja ja kokee elämän mielenkiintoisena tutkimusmatkana. Yksilöksi, joka löytää oman polkunsa ja etenee sitä hyvinvoivana. Yksilöksi, joka menestyy itselleen tärkeissä asioissa ja osaa tunnistaa, mitä ne ovat. 

Kuulostaako tämä haastavalta? Vastuulliselta? Pohditko, miten ihmeessä tuon kaiken voisi lapselleen opettaa? 

AIVOT, SISÄINEN OHJAUSKESKUKSEMME

Hyvinvoinnin ja elämässä pärjäämisen kannalta olennaisinta on kyky käyttää aivojaan kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa kykyä ottaa huomioon aivojen ominaisuudet, hyödyt ja rajoitteet ja oppia käyttämään niitä oikein. 

Aivotaidot kirjaa kirjoittaessamme kollegani Heli Isomäen kanssa, tiivistimme aivojen käytön perusteet kolmeen erilliseen Aivotaitoon. Nämä taidot ovat Mielipeili, Säätely sekä Järjen ja tunteen yhdistäminen. Yhdessä nämä kolme taitoa kattavat aivot kokonaisvaltaisesti. Ne yhdistävät kaikki aivojen osat yhteen, eli huomioiduksi tulevat aivojen kuorikerroksen – järkiaivojen – tiedot ja taidot, syvemmällä majailevien tunneaivojen viestit sekä aivojen primitiivisimmän osan – liskoaivojen – tarpeet. 

VAHVAT AIVOTAIDOT OVAT ARVOKKAIN PÄÄOMA

Aivot kehittyvät geenien ohjaamina ja ympäristön muokkaamina. Yksivuotispäivän tienoilla suuri osa lapsista harjoittelee kävelyä ja kommunikoi vanhemman kanssa ilmein, elein ja äännellen. Kymmenvuotias opiskelee jo vierasta kieltä, kulkee yksin kavereiden luo ja on löytänyt itseään kiinnostavia asioita, joissa saattaa olla hyvin taitava. 

Aivoissa tapahtuu lapsuuden aikana valtavia muutoksia. Ympäristön hahmottamisen, kehon käytön, sosiaalisuuden, kielelliset ja keskittymiseen vaadittavat aivoalueet kokevat valtavan myllerryksen. Iso määrä aivosoluja on järjestäytynyt aivoissa uudelleen, luonut toisiinsa yhteyksiä ja käyttämättömät solut ovat karsiutuneet pois. Aivot ovat muokkautuneet kokemusten myötä.

Näiden rinnalla kehittyvät myös aiemmin esittelemäni kolme Aivotaitoa. Taidot lapsi oppii niiltä aikuisilta, joiden kanssa hän elää. Aivotaidot kehittyvät vähitellen. Ensin lapsi vasta havainnoi niitä läheisissään. Sittemmin hän oppii käyttämään Aivotaitojaan, aivan kuin polkupyörällä ajoa: aluksi aikuisen vahvasti tukemana, aikuisen tuen vähitellen pienentyessä, lopulta itsenäisesti harjoitellen ja osaamista ylläpitäen. Aikuiselle olennaista lapsensa taitojen tukemisessa on yksilöllisyyden tunnistaminen. 

Mielipeilin taito kehittyy, kun vanhempi kohdistaa omaa Mielipeilin taitoaan lapseen. Aikuinen tunnistaa lapsen tunteita ja tarpeita, auttaa niiden sanoittamisessa ja tukee lasta toiminnassa. Lohdutamme luontevasti taaperoa, mutta myös isompi lapsi kaipaa tukea sen tunnistamiseen johtuuko paha mieli kivusta, pelosta vai kenties lapsen pettymyksestä omiin taitoihinsa ja miten tunteen kanssa voisi toimia. 

Arkinen esimerkki Säätelyn taidon harjoittelusta voisi löytyä vaikkapa hampaiden pesun tai läksyjen teon ääreltä. Aikuinen ymmärtää, että näitä toimia on toistettava päivästä toiseen, eivätkä hyödyt tule heti ilmi. Monesti niiden tekeminen ei ole lapsesta kivaa. Vanhempi kenties pääsisi helpommalla antamalla asian olla, kuin vaatimalla lasta muutaman kerran päivässä hammaspesulle tai joka ilta läksyjen ääreen. 

Keskellä kiukkukohtaustakin aikuisen kannattaa muistaa, että ollessaan itse jämäkkä ja turvallinen, ottaessaan vastaan lapsen tunteet, hän opettaa samalla lasta toimimaan oman etunsa mukaisesti ja tukee pitkäjänteisyyden kehitystä. Kun vastaava tilanne toistuu, lapsi oppii hiljalleen säätelemään itseään, huomaamaan toiminnan hyödyt ja ikävästä asiasta voi tulla mukava yhteinen rutiini. Samalla aikuinen toimii mallina: hän osaa säädellä itseään, ei muuta mieltään tai hermostu vaikka kokeekin epämukavuutta lapsen tunneryöpyn vuoksi. 

Aikuinen auttaakin lapsen Mielipeilin ja Säätelyn taidon kehittymistä niin esimerkillään kuin sanoittamalla tilannetta ja tunteita. 

Vastaavat tilanteet vahvistavat myös Järjen ja tunteen yhdistämisen taidon kehitystä.

Lapsi alkaa sisäistää, että jotkin asiat on tärkeä suorittaa mahdollisesta epämukavuudesta huolimatta. Joskus perusteena on oma hyvinvointi, toisinaan taas toisten ihmisten huomiointi tai yhteiskunnan säännöt. Toisaalta on tärkeä tukea lasta myös luottamaan tunteisiinsa ja kunnioittaa hänen yksilöllisyyttään. Jollekin hampaidenpesua helpottaa tuttu laulu tai syli, toiselle paras paikka läksyjen tekoon on hälyisässä keittiössä. Lapsen on hyvä oppia tunnistamaan omat tarpeensa ja rajansa, ja osata huolehtia niistä. 

Lapsen aivojen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen vaikuttaa myös vanhempaan. Monesti näiden taitojen harjoittelu tapahtuukin yhtä aikaa niin lapsen kuin aikuisen mielissä.

Alkuperäinen julkaisu 2/2020 Pisamat-lehdessä

Kirjoittaja: Nina Uusitalo PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, MindMind® ja Aivotaidot-valmentaja. Kirjoittanut kirjan PsT Heli Isomäen kanssa, Aivotaidot, Käytä päätäsi paremmin (Gummerus 2017).

Lisää artikkeleita

Aivohuoltoresepti

Aivohuolto puhuttaa nyt lähes kaikissa yhteydenotoissa ja kohtaamisissa. Moni on kovilla työssä ja arjessa. On lomautuksia, uudelleenjärjestelyitä, paljon uuden oppimista, etätöitä, rekrytointikieltoja

Lomaltapaluu on aivoille shokki

Aivot oppivat sitä mitä niillä tehdään. Mitä sinun aivot ovat tehneet lomalla?  Toivottavasti ainakin saaneet erilaisia virikkeitä kuin työarjessa, levänneet, tulleet monipuolisesti

Ota yhteyttä

Meihin saat parhaiten yhteyden sähköpostilla: info@aivotaidot.fi tai oheisella yhteydenottolomakkeella.

Ninan tavoitat osoitteesta: 
nina.uusitalo@aivotaidot.fi

Kiitos viestistäsi. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian!