Oppimisstrategiat ovat toimintatapoja, joiden avulla uuden opittavan aineksen painaminen muistiin ja muististahaku helpottuvat. Ilman strategiaa oppiminen saattaa jäädä pintatasoiseksi.
Oppimisstrategioita opetetaan koulussa, mutta ilman yhteistä harjoittelua ne tarttuvat työkaluiksi usein vain innokkaimmille ja taitavimmille oppilaille. Uusien asioiden, kuten strategioidenkin, käyttöä täytyy harjoitella useita, jopa kymmeniä, kertoja ennen kuin niistä tulee vaihtelevissa tilanteissa sovellettavia taitoja. Opiskelijat tulisikin vakuuttaa siitä, että opiskelustrategioiden harjoitteluun vaadittava energia ja aika ovat kannattava investointi. Käytettäessä, ne tehostavat oppimista, vähentävät opiskeluun kuluvaa aikaa ja vahvistavat käsitystä omasta osaaamisesta ja oppijuudesta.
SSMK on muistin toimintaa mukaileva oppimisstrategia, jonka eri vaiheisiin voi yhdistää myös muita strategioita. Uusien asioiden oppiminen kannattaa aina aloittaa yleisestä ja edetä vähitellen yksityiskohtaisempaan. Mikäli ei ole yleiskuvaa aiheesta, on vaikeampi oppia siihen liittyviä yksityiskohtia.
Silmäile – Syvenny – Muistele – Kertaa (SSMK)
SSMK on tehokas ja moniin oppimistilanteisiin sovellettava oppimisstrategia. Se mukailee muistin toimintaa ja onkin sen vuoksi laajasti neuropsykologien käytössä lasten, nuorten ja opiskelijoiden kuntoutuksissa. SSMK toimii parhaiten reaaliaineissa, mutta on sovellettavissa myös muiden aineiden opiskeluun.
Oppikirjasta opiskeltaessa itsenäisesti
1. Silmäile – tutustu ensi aiheeseen lukemalla otsikot ja väliotsikot sekä katsomalla läpi kuvat, kaaviot, tiivistelmä sekä mahdolliset kuvatekstit. Pohdi mitä jo tiedät aiheesta ja pyri kiinnostumaan aiheesta, löytämään siitä jotain mitä haluaisit ymmärtää enemmän.
2. Syvenny – lue kyseinen kappale ja pysähdy jokaisen alakappaleen jälkeen pohtimaan, mikä kappaleessa oli olennaista *. Lue ja katso uudelleen läpi myös kaikki silmäily-kohdassa läpikäydyt asiat ja pohdi, miten ne liittyvät tekstiin.
3. Muistele – poista materiaalit näkyvistä ja testaa esim. kertomalla jollekin toiselle aiheesta, kappaleen kysymyksiin vastaamalla tai vain alaotsikot katsomalla, mitkä asiat osaat selittää tavalla, johon olisit tyytyväinen esim. kokeessa. Jos et ole varma vastauksestasi, älä arvaa. Merkitse itsellesi ylös mitkä asiat osaat, mitä et, mikä kannattaa tarkastaa.
4. Kertaa – ota materiaalit uudelleen esille ja selvitä vastaukset asioihin/kysymyksiin, joita et muistellessa osannut tai joista et ollut varma. Pohdi, millä tavoin voisit oppia tai muistaa kyseiset asiat. Yleensä kaiken lukeminen uudelleen ei ole tehokkain tapa vaan kannattaa käyttää muita oppimisstrategioita **. Jos haluat voit aloittaa uudelleen alusta, silmäilystä, mutta mikäli teit sen sekä syventymisen ensimmäisellä kerralla keskittyen, voit jatkaa kohtien 3-4 toistamista, kunnes koet osaavasi riittävästi. Muista, että tavoitteena ei ole täydellisyys, vaan riittävän hyvä. Löydä itsellesi sopiva tapa vaihdella muistelun ja kertaamisen välillä.
5. Toista seuraavassa kappaleessa tai toisessa oppiaineessa.
* voit esim. alleviivata, tehdä muistiinpanoja käsin, koneella, sanellen tai puhe tekstiksi sovelluksella, tehdä käsitekarttaan, selvittää netistä tai kysymällä itsellesi vieraiden sanojen tai käsitteiden merkityksiä
** esim. muistisäännöt, kuvien tai aikajanan piirtäminen, kirjan kuvien tai taulukoiden selittäminen itselle tai toiselle, keskustelu, toinen kuulustelee ja kertoo, tiivistelmän tai muistiinpanojen kirjoittaminen (max 20% alkuperäisestä tekstistä)
Opetuksessa
Samaa strategiaa voi soveltaa myös opetuksessa
1. Silmäile – tutustutaan aiheeseen ja pohditaan, mitä siitä jo tiedetään ja miten se liittyy aiemmin opittuun. Katsotaan ehkä lyhyt video, etsitään netistä kuvia tai kuunnellaan biisi/ ääninäyte.
2. Syvenny – asian läpikäyntiä opettajajohtoisesti, lukemalla tai muutoin. Tärkeimpien asioiden poimimista oman muistin tueksi ***.
3. Muistele – harjoitelkaa muistista palautusta opiskelustrategiana ilman, että tilanteeseen liittyy arviointia tai epäonnistumisen pelkoa. Oppilaat voivat esim. kysellä toisiltaan tai tehdä lyhyen monivalintatestin ja lisäksi arvioida miten paljon osaisivat kertoa ko. aiheesta lisää. Testi tarkastetaan itse/yhdessä (ei palauteta opettajalle) ja sen avulla autetaan tunnistamaan mihin asiaan kannattaisi vielä syventyä kotitehtävänä tai ennen koetta.
4. Kertaa – kannusta oppilaita kysymään, ihmettelemään ja olemaan kiinnostuneita. Osaamattomuudesta ei saa tuomita tai arvostella, erityisesti mikäli ollaan vielä oppimisen, ei suorituksen mittaamisen, vaiheessa. Toiset oppivat nopeammin ja toiset hitaammin. Opeta erilaisia aineeseen soveltuvia opiskelustrategioita ja toimintatapoja opiskeltaessa mm. kokeeseen ****. Palatkaa aiempiin vaiheisiin yhdessä tai ohjaa oppilaita palaamaan niihin itsenäisesti.
5. Toista seuraavan aiheen kohdalla. Myös isompien kokonaisuuksien, esim.yhden kurssin, opiskelua kannattaa lähestyä vastaavalla tavalla yleisestä yksityiskohtiin.
*** hitaasti lukevien, epäselvästi tai hitaasti kirjoittavien ja tarkkaavuushaasteisten tulisi saada muistiinpanot konekirjoitettuina opettajalta. Muistiinpanojen teko ei saa olla niin kuormittavaa, että oppilas ei pysty keskittymään opetukseen, eikä huonolla käsialalla kirjoitetuista tai puutteellisista muistiinpanoista ole hyötyä.
**** esim. kielten sanojen kirjoittaminen ulkomuistista, ”nimettömiin” karttoihin kaupunkien tms. sijainnin liittäminen useampia kertoja, muistisäännöt, ryhmittelyt
Kirjoitus on Muisti ja oppiminen blogisarjan ensimmäinen osa. Sarjan seuraavissa osissa käsitellään lisää muistia, muistiymmärryksen soveltamista taitojen oppimisessa ja oppimaan oppimista.
Liity postituslistalle ja saat sähköpostiisi tiedon blogisarjan seuraavista osista.
