Poikkeustilanne pistää mielen koetukselle

Nyt perutaan koulutuksia, tapaamisia ja kokoontumisia. Samaan aikaan, kun monen kalenteri tyhjenee, media täyttyy ohjeista, mielipiteistä ja uutisista. Ei puhuta kuin koronaviruksesta. 

Ei mikään ihme, jos tunteet heilahtelevat epävarmuuden, hädän ja paniikin alueilla. Hetken kuuluu järjen ääni; pitää hankkia käsidesiä. Seuraavassa hetkessä huomaa ajattelevansa, ettei korona varmastikaan minuun iske. Entä, jos kuitenkin?

Koronan luoma ja tuoma poikkeuksellinen tilanne muuttaa tapaa ajatella ja toimia. Muutostilanne panee myös kuuntelemaan tunteitaan, tai usuttaa sulkemaan ne täysin pois. Samaan aikaan tulee pohdittua, tuleeko viranomaisia uskoa vai kyseenalaistaa näiden sanomaa. Jollain tavoin täytyy valita oma toimintatapa epämääräisen uhan suhteen. Ottaako riski? Pelatako varman päälle? Mitä seuraa mistäkin? Kenen ohjeita minä kuuntelen?

Moni päätyy yllättäen tekemään etätöitä, toinen kummastelee, kun kollegat patistavat sairauslomalle pienen köhän tai kurkkukivun tähden. Kolmas ei suostu ajattelemaan koko asiaa. Mitä kaikkea meidän ihmisten mielissä tällä hetkellä tapahtuukaan!

Tuttu arki ja sen turvalliset rakenteet menivät hetkessä rikki. Mihin tällaisessa tilanteessa voi luottaa? Uskaltaako mennä kouluun tai töihin? Entä, jos sinne ei enää saakaan mennä? Mitä, jos minä sairastun? Tai vielä pahempaa; mitä, jos minä tartutan riskiryhmään kuuluvan läheiseni?

Mieli on kovilla! 

Juuri tällä hetkellä moni kokee epävarmuuden ja pelon tunteita. Niidenkaltaiset tunteet ovat täysin normaaleja psyykkisiä reaktioita epänormaalissa tilanteessa. Tunteet, jotka saavat meidät toimimaan vaarallisissa tilanteissa, ovat juuri samoja tunteita, jotka ovat auttaneet ihmiskuntaa selviämään maailman myllerryksissä tähän päivään asti. Ja ne samat tunteet auttavat meitä jatkossakin. 

Tunteiden perimmäinen viesti ei aina ole se, joka ensimmäisenä saapuu tietoisuuteen. Monesti tunteen todellinen viesti avautuu vasta, kun pysähtyy kuuntelemaan ja pohtimaan, minkälaisiin ajatusketjuihin koettu tunne omassa mielessä liittyy. Onko tunteen takana joku tietty kokemus tai ajatus, uskomus? Mikä se on?

Voi olla, että huomaat pelon liittyvän epätietoisuuteen viruksen vaarallisuudesta tai epävarmuuteen viranomaisten luotettavuudesta. Ehkä pelko liittyykin huoleen taloudesta, tai vihaan toisten välinpitämättömyyttä kohtaan. Ehkä kyse onkin ärsyyntymisestä, joka juontuu siitä, että omaa arkea on myllätty tai pitkään odotettu matka peruttu. Tai ehkä näihin kaikkiin yhtä aikaa. 

Mikä ikinä tuon tunteen todellinen viesti onkaan, se on sinulle totta. Se on sinulle merkittävä. Kun oivallat sen, asettuvat tunteetkin aloilleen, omille paikoilleen. Ne eivät kenties laannu, mutta ainakin ne ovat nyt ymmärrettävämpiä ja tutumpia. Tutun asian kanssa on helpompi elää ja työskennellä.  Ehkä uskaltaudut jopa tutkimaan tunnettasi lisää, kenties löydät sen takaa lisää uusia, sinulle tosia merkityksiä.

Miten toimia koronan pyörteissä

Rauhoita mielesi: lepää, tee mieluisia asioita, nauti elämästä. Tee joku sellainen asia, jonka tekemistä olet pitkään siirtänyt ajatuksella teen-sitten-kun-minulla-on-ylimääräistä-aikaa. Katso viimein se televisiosarja, johon et ole ehtinyt perehtyä. Pysähdy lukemaan kirjaa. Löytyykö läheltäsi metsää, jonne voit mennä kaikessa rauhassa kävelylle keskellä päivää?

Jos uutistulva kuormittaa tai ahdistaa, älä seuraa sitä liikaa. Netin voi välillä myös sulkea. Voit esimerkiksi tehdä itsesi kanssa sopimuksen, että kurkistat uutisotsikoihin neljän tunnin välein. Tai riittää, että kuuntelet puolenpäivän ja iltakuuden radiouutiset.

Kuuntele itseäsi: kirjaa ylös ajatuksia ja tunteita, joita koronan aiheuttama poikkeustilanne sinussa herättää. Kiinnitä huomiota, mitä nämä ajatukset ja tunteet saavat sinut tekemään. Vai saavatko ne sinut olemaan tekemättä jotain? 

Käytä hyväksesi mahdollisuus oppia tuntemaan itseäsi paremmin. Tarkkaile miten muuttuneet rutiinit vaikuttavat sinuun, huomaa tapojasi ajatella ja toimia. Tunnista mitkä asiat todella ovat elämässäsi kaikkein tärkeimpiä.

Luota ammattilaisiin. Netissä pyörii monenlaista tietoa, josta osa on totta, osa ei. Kukaan ei tunne tilannetta kaikenkattavasti. Varmaa on, ettei yhdenkään maallikon ymmärrys riitä kokonaisuuden hahmottamiseen. Koulutetut asiantuntijat selvittävät asiaa parhaansa mukaan ja viranomaiset ohjeistavat toiminnassa. Miksi turhaan käyttäisit omaa aikaasi netin huhupuheisiin tai spekulointiin?

Nina

ps. Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla

Kuva StockSnap Pixabaystä

Lisää artikkeleita

Oppimisstrategiat

Oppimisstrategiat ovat toimintatapoja, joiden avulla uuden opittavan aineksen painaminen muistiin ja muististahaku helpottuvat. Ilman strategiaa oppiminen saattaa jäädä pintatasoiseksi. Oppimisstrategioita opetetaan koulussa, mutta

Aivotaidot kehittyvät ihmissuhteissa

Jokainen vanhempi toivoo lapsensa olevan onnellinen ja menestyvän elämässä. Moni kannustaa lasta hyviin koulusuorituksiin ja kuljettaa harrastuksiin lukuisia kertoja viikossa pysähtymättä pohtimaan,